Itämerityö on ilmastotyötä

Hyvin hoidettu maaperä pidättää vettä ja estää ravinteita päätymästä vesistöihin ja Itämereen. Kuva: Joonas Ojala. 

Hyvin hoidettu maaperä pidättää vettä ja estää ravinteita päätymästä vesistöihin ja Itämereen. Kuva: Joonas Ojala. 

Luonnon toimintatapoja on välillä vaikea hahmottaa, sillä kaikki vaikuttaa kaikkeen. Itämeri ja valtameret ovat kuitenkin hyvä indikaattori ympäristömme tilasta. Merien happamoituminen, voimakkaat hurrikaanit ja Itämereen virtaavien suolapulssien väheneminen ovat merkkejä ilmaston vaikutuksesta meriin.

Mielenkiintoinen esimerkki ihmisen vaikutuksesta luontoon löytyy Yellowstonen kansallispuistosta, kun pitkään puistosta poissa olleiden susien palauttaminen mahdollisti suureen ekosysteemin muutoksen. Susien aiheuttama hirvieläinten määrän vähentyminen saattoi vapauttaa elintilaa suurelle määrälle muita kasveja ja eläimiä, ja muuttaa lopulta jopa puistossa kulkevien jokien uomia. 

Tästä pääsee helposti kiinni ajatukseen, minkälaiset vaikutukset ihmisen omilla teoilla voisi olla luonnon ekosysteemeihin – ja onko teoillamme korjaavia vai tuhoavia vaikutuksia? Tuhoavia esimerkkejä en luettele, niin paljon ihminen on ehtinyt yksipuolistaa ja köyhdyttää ympäristöjä lyhytnäköisyydellään.

Noin 25% prosenttia luonnon monimuotoisuudesta sijoittuu maaperään. Maaperä on tärkeä resurssi ruuan tuotannossa, jonka lisäksi sillä on tärkeä rooli sekä Itämeren että Ilmaston hyvinvoinnissa. Hyvin hoidettu maaperä pidättää vettä ja estää ravinteita päätymästä Itämereen. Noin puolet Itämereen päätyvistä ravinnevalumista ovat peräisin maataloudesta.

Lisäksi maaperän rooli ilmastonmuutoksessa on merkittävä. Nykyaikainen tehomaatalous köyhdyttää maaperää, joka johtaa maaperän monimuotoisuuden vähentymiseen ja hiilen katoamiseen pellosta. Iso osuus tästä hiilestä voitaisiin yhteyttämällä ja maaperän kunnostamisella sitoa takaisin maaperään, jolloin sekä ilmasto, Itämeri ja maan viljelijät hyötyisivät.

Meillä on erinomaiset edellytykset vaikuttaa sekä Itämeren tilaan, että ilmaston muutokseen. Parisiin ilmastokonferenssissa vuonna 2015 Ranska julkaisi 4 promillen aloitteen. Sen tavoitteena on sitoa vuosittain 4 promillea hiiltä ilmasta takaisin maaperään.

Hiiltä voidaan sitoa maaperään sen paremman kunnon ja luonnon monimuotoisuuden lisäämisen kautta. Työ on vasta alussa, sillä suuri määrä tutkimusta ja käytännön toimenpiteiden testausta tarvitaan vielä tavoitteen saavuttamiseksi. Vaikka ilmastonmuutokseen vaikuttava työ on hidasta, ovat sen vaikutukset Itämereen kuitenkin nopeita ja suoria – hyväkuntoinen maa pitää ravinteet kasvien käytössä, eikä päästä niitä levien ruoaksi. Viljelijälle kasvanut hiilipankki tietää parempia satoja.

Baltic Sea Action Group (BSAG) on pitkään tehnyt töitä asioiden parissa, joilla on suora vaikutus Itämeren lisäksi myös ilmastoon. Esimerkkinä tästä mainittakoon ravinteiden kierrätys, joka on ollut säätiömme agendalla jo vuosien ajan.

Uusimpana aloitteena BSAG on käynnistänyt yhdessä Ilmatieteenlaitoksen ja Suomen itsenäisyyden juhlarahaston (SITRA) kanssa projektin, jossa tutkitaan, todennetaan ja toteutetaan maaperän potentiaalia hiilen sitomiseen.

Olen itse hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja ja myös globaalissa hiilensidonnan neuvonantoryhmässä. Tarve kokonaisvaltaiselle, akateemisesti huipputasoiselle ja samalla riittävän laajalle ruohonjuuritason projektille on valtava tilaus maailmalla. Suomi ei yksin voi ilmastoa eikä edes Itämerta pelastaa, mutta voimme olla edelläkävijä ja esimerkki, miten toimia. Ja miten saamme ympäristönsuojelijat, elinkeinon, yhteiskunnan ja tieteilijät puhaltamaan yhteen hiileen.

Saara Kankaanrinta

Baltic Sea Action Group, Hallituksen puheenjohtaja, Perustajajäsen

Joka kirjoitti tätä Itämeren rannalla kotitoimistossa, kaksi Dropp-pulloa tietokoneen vieressä

@SKankaanrinta

 

 

Amanda SundellComment