Itämeri-sitoumukset Itämeri-työn työkaluna

Baltic Sea Action Groupin (BSAG) toiminnan keskiössä on toimia aloitteentekijänä ja vauhdittajana edistäen konkreettisia tekoja, joilla vastata Itämeren haasteisiin. Työmme tärkein perusta on virittää rakentavaa yhteistyötä yhteiskunnan eri osa-alueiden välillä mukaan lukien korkein poliittinen taso koko Itämeren alueella, viranomaiset, yksityissektori ja kolmas sektori.

Olemme vuosien varrella tehdyn Itämeri-työn seurauksena huomanneet, että Itämeren ongelmien ratkaisemiseen tarvitaan kokonaisvaltaista yhteiskunnan järjestelmämuutosta. Yksittäiset toimenpiteet eivät enää riitä vaan kaikki yhteiskunnan osa-alueet täytyy saada mukaan muutoksen. Oiva esimerkki tästä onkin Itämeren yksi suurimmista ongelmista eli rehevöityminen. Viimeisten vuosikymmenten aikana Itämeren pistekuormituksen, kuten esimerkiksi teollisuuden päästölähteet ovat vähentyneet huomattavasti ja tämän seurauksena Itämeren tila onkin selkeästi kohentunut. Suuri osa Itämereen valuvista ravinteista tulee kuitenkin nykyisin hajakuormittavista lähteistä esimerkiksi maataloudesta. Ja todellisuudessa vuodot eivät rajoitu vain tiettyihin maantieteellisiin kohtiin vaan sitä tapahtuu koko ruokaketjun laajuudelta alla olevan kuvan mukaisesti.

1. Ravinnevuodot ruokaketjussa. 

1. Ravinnevuodot ruokaketjussa. 

Sitoumuksista vipuvaikutusta Itämeri-työhön

Yksi BSAG:n keinoista järjestelmämuutoksen edistämiseksi on Itämeri-sitoumus. Sitoumus on teko tai prosessi, jolla on positiivinen vaikutus Itämereen ja jonka avulla eri toimijat voivat sitoutua edistämään Itämeren hyvinvointia omalla työllään. Sitoumuksen voi tehdä kuka vaan: yksityishenkilö, yritys, viranomainen, tai esimerkiksi valtio. Vaikka tärkein rooli sitoumuksessa on tietenkin sitä suunnittelevalla taholla, on BSAG:n rooli sitoumustyössä erittäin vahva. Usean sitoumuksen takana on pitkään jatkunut keskustelu ja sparraus siitä, miten sitoumusta suunnitteleva taho voisi omalla osaamisellaan vaikuttaa positiivisesti Itämeren tilaan. BSAG:n työ sitoumuksen parissa ei pääty siihen, kun se julkaistaan vaan säätiö on aktiivisesti yhteydessä sitoumuksentekijöihin auttaen sitoumuksen suorittamisessa ja seuraten sitoumuksen toteutumista.

Itämeri-sitoumusten aktiivinen kerääminen aloitettiin BSAG:n järjestämässä vuoden 2010 Itämeri-huippukokouksessa.  Siellä esimerkiksi kaikki Itämeren valuma-alueen valtiot tekivät Itämeri-sitoumuksen BSAG:lle.  

Huippukokouksen kunnianhimoisimpina sitoumuksina voidaan pitää Venäjän lupausta rakentaa Kaliningradin jätevedenpuhdistamo, Ruotsin 9 miljoonan euron rahoitusta Itämeren suojelukomission (Helsinki Comission, Helcom) Baltic Sea Action Planin toteuttamiseen sekä Suomen valtion sitoumusta tehdä Suomesta ravinteiden kierrätyksen mallimaa ja saavuttaa Saaristomeren hyvä tila vuoteen 2020 mennessä.

Kaliningradin jätevedenpuhdistamo on nyt vuosien työn jälkeen vihdoin saatu käyttöön ja sen toimivuutta testataan. Toimiessaan laitos puhdistaa noin puolen miljoonan asukkaan jätevedet ja näin ollen vaikuttaa oleellisesti Itämereen valuviin ravinnemääriin. Myös Ruotsin valtion Itämeri-sitoumus on toteutunut ja rahat on allokoitu Itämeri-työhön Helcomin kautta.

Suomen valtion Itämeri-sitoumuksen ensimmäinen osa on jo erittäin hyvällä mallilla. Suomen Itämeri-sitoumuksen tavoite pyrkiä ravinteiden kierrätyksen mallimaaksi voidaan katsoa jo toteutuneen. Ravinteiden kierrätys on ollut suuressa roolissa jo useissa peräkkäisissä hallitusohjelmissa ja sitoumuksen peruna on ravinteiden kierrätyksen mahdollistamiseen kohdistettu kymmeniä miljoonia euroja.

Suomen sitoumuksen toisen osan eli Saaristomeren hyvän tilan saavuttamisessa vuoteen 2020 riittää vielä töitä, ja siihen ei ole enää mahdollista päästä jäljellä olevassa kolmessa vuodessa kuin korkeintaan osassa läntistä ja pohjoista Saaristomerta. Saaristomeren tila on erinomainen esimerkki merialueesta johon vaikuttaa vahvasti hajakuormitus esimerkiksi paikallinen maatalous. BSAG tekee aktiivisesti töitä maatalouden parissa esimerkiksi Järki-hankkeessa, jossa edistetään luonnon monimuotoisuutta ja vesiensuojelua maa- ja metsätalousympäristössä.

Toista merkittävää ryhmää BSAG:n sitoumuskonseptissa edustavat yritykset. Viimeisten vuosien aikana yritysten kanssa on käyty aktiivista keskustelua, ja monet sitoumukset ovatkin keskittyneet erityisesti ravinteiden kestävään käyttöön ja ravinteiden kierrätykseen. Oiva esimerkki yritysten tekemien sitoumusten vaikutuksista on se, että Itämeri-sitoumusten kautta noin 40% Suomen viljellystä peltopinta-alasta on Itämeren kannalta parempien viljelystoimenpiteiden alaisena. Näiden toimenpiteiden avulla Itämereen joutuva ravinnekuorma on vähentynyt välillisesti. Erinomaisia esimerkkejä tällaisista sitoumuksista ovat Fazerin ja Sinebrychoffin, ProAgrian, K-maatalouden ja K-maatalouden koetilan, Hankkijan, Viking Maltin ja Altian sitoumukset.

Sitoumus-konsepti ei suinkaan ole BSAG:n ainoa työkalu Itämeren tilan parantamiseksi. Käymme aktiivisesti vuoropuhelua päättävien tahojen kanssa niin Suomen, Itämeren ympärysmaiden kuin EU:n tasolla. Tämän lisäksi BSAG on mukana monissa Itämeren elpymistä edesauttavissa hankkeissa.

Vaikka Itämeren tila on parantunut huomattavasti viimeisen vuosikymmenen aikana, tekemistä vielä riittää. Yhteistyöllä voimme kuitenkin pelastaa meille rakkaan Itämeren.

Nicholas Wardi

Nicholas on Baltic Sea Action Group:in asiantuntija, joka työskentelee säätiön viestinnän sekä Ravinteiden kierrätyksen läpimurto-liiketoimintaekosysteemin parissa. BSAG on DROPPin pääyhteistyökumppani ja myös DROPP on tehnyt Itämeri-sitoumuksen BSAGlle.