Miten DROPP sai alkunsa?

Tarinamme kertoo mistä kaikki lähti käyntiin. Lyhyesti sanottuna huoli Itämeren rehevöitymisestä ja sen luonnon monimuotoisuuden vähenemisestä kasvoi kasvamistaan ja kannusti löytämään uuden keinon edesauttaa Itämeren suojelua. Koska enemmistö suomalaisista on huolissaan Itämeren tilasta ja pitävät sen rehevöitymistä ja happikatoa yhtenä maamme suurimmista ympäristöongelmista, halusimme tarjota ihmisille helpon tavan osallistua arjessa. (Luonnonvarakeskuksen teettämä kysely 2012.) Siksi perustimme yhteiskunnallisen yrityksen, joka lahjoittaa 100% voitostaan Itämeren suojeluun.

 

Mikä on DROPPin tavoite?

Päämääränä on pelastaa Itämeri. Teemme oman osuutemme tarjoamalla kestävän vaihtoehdon Suomessa nyt tarjolla olevalle lähdevedelle ja lahjoittamalla voiton Itämeren suojeluun. Näin voimme osaltamme auttaa
Itämerta elpymään, jotta meri olisi elinkelpoinen myös 2090. 

Konkreettisena tavoitteena on, että vuonna 2020 DROPP on saavuttanut 3% markkinaosuuden Suomessa ja vienyt konseptinsa myös ulkomaille. Tämä mahdollistaisi todella merkittävän lahjoituksen Itämeren hyväksi – arviomme mukaan puoli miljoona euroa vuodessa.

 

Mistä DROPP-vettä saa ja voiko sitä tilata omalle työpaikalle?

DROPP -vettä ja juomapulloja on saatavilla 200 jälleenmyyjältä ympäri Suomea. Näiden joukossa on kahviloita, ravintoloita ja pieniä myymälöitä sekä ruokakauppoja. DROPP on myös monen yhteistyökumppanimme valinta kokoustilojen tarjoiltavaksi. Listan kaikista yrityksistä, jotka suojelevat kanssamme itämerta löydät tästä.

Jos olet kiinnostunut tilaamaan DROPP -vettä esimerkiksi tapahtumaan tai toimistolle, ota yhteyttä info(a) dropp.fi tai täytä tilauslomake.

 

Mitä konkreettista DROPPin lahjoituksella saadaan aikaan?

DROPPin pääyhteistyökumppaneita ovat Baltic Sea Action Group ja Helsingin Yliopisto. DROPP tukee siis sekä korkean tason vaikuttamistyötä että elintärkeää tutkimusta, jonka ansiosta tiedämme entistä enemmän Itämerestä ja sen suojelun tarpeesta. DROPP on tähän mennessä lahjoittanut 60 000 euroa yhteistyökumppaneilleen.

Ensimmäisenä toimintavuotenaan, vuonna 2014, DROPP teki 4.900 euron lahjoituksen ja heti seuraavana vuonna summa saatiin kuusinkertaistettua. 

Baltic Sea Action Group

BSAG hakee mukaan Itämeren pelastamiseen kaikki tarvittavat tahot: esimerkiksi yritykset, joiden toimintaan vaikuttamalla ravinnepäästöjä mereen vähennetään; lainsäätäjät, jotka säätävät ympäristötukien ehdoista; tutkijat, joiden tulokset on saatava päätöksentekijöiden tietoon tai maanviljelijät, jotka tietävät mitkä pullonkaulat vaikeuttavat Itämerta säästävien viljelykäytäntöjen käyttöönottoa. 

Tähän mennessä mukaan on saatu 250 eri tahoa, suurin osa yrityksiä, jotka toimivat omalla alallaan Itämeren hyväksi. BSAG on nostanut Itämeri-asian myös Itämeren rannikkovaltioiden korkeimmalle poliittiselle agendalle järjestämällä kaksi huippukokousta, joista edellinen järjestettiin 2013 Pietarissa Venäjän pääministerin isännöimänä. Huippukokouksissa maiden tai hallitusten päämiehet keskittyvät ensimmäistä kertaa käsittelemään ainoastaan Itämeren kriittistä tilaa. 

Tällä hetkellä BSAG:n työ kohdistuu erityisesti siihen, että ravinteet saadaan pidettyä kierrossa ja poissa Itämerestä. Tähän ratkaisuja haetaan mm. yhdessä ruuantuotantoketjun eri kohdissa toimivien yritysten kanssa, sekä vaikuttamalla lainsäädäntöön ja edistämällä tutkimustiedon ja uusien teknologioiden käyttöönottoa.

Helsingin yliopisto, Tvärminnen Eläintieteellinen asema

DROPPin lahjoituksella käynnistettiin vuonna 2015 MONICOAST tutkimusprojekti. Projektiin ostettiin DROPPin lahjoituksella merentutkimusmittareita, jotka on sijoitettu rannikkoalueen matalikkoihin: rakkolevävyöhykkeeseen, sinisimpukkayhteisöön ja meriajokasniittyyn. Mittarit lähettävät tutkijoiden käyttöön dataa, jota analysoimalla ymmärrämme paremmin miten ilmastonmuutoksen aiheuttamat meriympäristön muutokset vaikuttavat Itämeren lajeihin, sekä miten merta voisi suojella entistä paremmin.

DROPP on aktiivisesti mukana hankkeessa viestimässä Itämeren rannikkoalueen muutoksista ja suojelun tarpeesta. Myöhemmin kesällä 2017 tulemme avaamaan Monicoast webportaalin, jonka avulla kaikki kiinnostuneet tahot pystyvät tutustumaan seurantadataan.

 

MITEN PULLOTETTU VESI JA ITÄMEREN SUOJELU KUULUVAT YHTEEN? ONKO VEDEN PULLOTTAMINEN RISTIRIIDASSA YMPÄRISTÖN HYVINVOINNIN KANSSA?

Lähde- ja kivennäisvettä myydään Suomessa noin 100 miljoona litraa vuodessa. Markkinat ovat kasvaneet tasaiseen tahtiin, vuonna 2009 myynti oli 89 miljoonaa litraa kun se vuonna 2012 oli kivunnut jo 106 miljoonaan litraan. Me haluamme tarjota tälle markkinalle paremman vaihtoehdon. Emme väitä, että pelkästään DROPP -vettä ostamalla Itämeri voidaan pelastaa, mutta haluamme toiminnallamme tukea ympäristön suojelua ja tarjota ihmisille konkreettisen tavan tehdä ympäristöteko arjessaan. 

On tilanteita, joissa pullotettu juoma on käytännöllinen ja suosittu ratkaisu ja DROPP on hyvä vaihtoehto näihin tilanteisiin. Olemme tehneet kaikkemme, että DROPP -pullon elinkaaressa ympäristö otetaan mahdollisimman hyvin huomioon. Pohjanmaalla sijaitsevan lähteen hiilijalanjälkilaskelmien mukaan
lähdeveden hiilijalanjälki on 0,5 litran pullolle 128 grammaa hiilidioksidia ja se laskee tasaisesti nyt kun lähteellä on otettu käyttöön oma aurinkovoima-kapasiteetti ja siirrytty täysin uusiutuvan energian käyttöön. (128 g CO2 vastaa 0,9 kilometrin ajoa keskimääräisellä suomalaisella henkilöautolla.) Tuotekohtaiset hiilijalanjälkilaskelmat osoittavat, että 
lähdeveden hiilijalanjälki on muita janojuomia pienempi. Esimerkiksi appelsiinimehun hiilijalanjälki on 0,5 litralle noin 1,5 kg hiilidioksidia ja maidon hiilijalanjälki 0,5 litralle noin 1 kg hiilidioksidia. 

Lisäksi Suomessa on ainutlaatuisen toimiva pullonpalautusjärjestelmä, johon palautetaan nykyisin 94% kierrossa olevista pulloista. DROPPille on itsestäänselvys olla mukana tässä hyvin toimivassa järjestelmässä.

 

MITEN ITÄMERI VOI TÄLLÄ HETKELLÄ? ONKO HAVAITTAVISSA KEHITYSTÄ PAREMPAAN SUUNTAAN?

Itämeren tilassa on viimeisen parin vuoden aikana havaittu pieniä parantumisen merkkejä. Syken erikoistutkija Seppo Knuuttilan mukaan useilla rannikkoalueilla tila on rehevöitymisen suhteen parantunut jo pidemmän aikaa suorien mereen johdettujen jätevesipäästöjen puhdistamisen myötä. Tämä näkyy Suomen vesillä erityisesti Itäisellä Suomenlahdella.

Valitettavasti hapettomilta pohjilta vapautuva fosfori hidastaa meren toipumista, vaikka viime vuosien kolme merkittävää suolapulssia ovat hapettaneet Itämeren pääallasta ja ulkoinen kuormitus on määrätietoisen työn tuloksena saatu laskettua 1960-luvun tasolle. 

Jotta rehevöityminen ja vaarallisten aineiden aiheuttamat ongelmat ja luonnon monimuotoisuuden väheneminen saadaan pysäytettyä on kaikkien Itämeren rantavaltioiden jatkettava panostuksiaan Itämeren suojeluun. Juuri tästä syystä on tärkeää, että tuetaan tahoja kuten Baltic Sea ACtion Group, jotka ovat osoittaneet saavansa aikaan tuloksia.

 

MITEN TAKAATTE, ETTÄ RAHAT MENEVÄT ITÄMERELLE?

DROPP tekee yhteistyötä Baltic Sea Action Groupin kanssa koska uskoo säätiön vaikutusmahdollisuuksiin ja asiantuntemukseen. DROPPin lahjoituksella tuetaan BSAGn työtä ravinnepäästöjen vähentämiseksi Itämereen ja ravinteiden kierrättämiseksi maalla kestävästi. 

MONICOAST tutkimusprojektissa taas tuotetaan uutta tietoa Itämeren rannikkoalueen voinnista ja sen roolista meren hapettajana ja ravinteiden suodattajana. Tätä tietoa voidaan käyttää hyväksi suojelutoimia suunniteltaessa koko Itämeren alueella ja projektin tuottama data on avoimesti tutkijoiden käytettävissä, joka toivottavasti edistää Itämeren tuntemusta paitsi Suomessa myös muissa Itämeren rantavaltioissa.

 

VOIKO AUTTAA (AINOASTAAN) KULUTTAMALLA?

Kuluttamisen merkitystä vaikuttamisen muotona ei tule vähätellä. Aktiivinen kuluttaja voi valinnoillaan vaikuttaa merkittävästi omaan ympäristövaikutukseensa ja viestii ostoillaan arvomaailmastaan tuottajien
suuntaan. Me haluamme tarjota ihmisille paremman vaihtoehdon myös lähde- ja kivennäisveden suhteen. Luomutuotanto ja Reilun kaupan kahvi ja tee ovat esimerkkejä siitä, miten kuluttamisen kautta on kyetty vaikuttamaan eläinten hyvinvointiin ja työntekijöiden työolosuhteisiin – miksi emme antaisi ihmisille mahdollisuutta vaikuttaa myös Itämeren tilaan? 

Monet suomalaiset ovat hyvin tietoisia Itämeren tilasta ja osallistuvat jo Itämeren suojeluun tavalla tai toisella. DROPP haluaa tarjota muun vaikuttamisen lisäksi yksinkertaisen tavan tehdä Itämeriteko arjessa.